On hienoa aikaa. :)
Viime ajat ovat menneet aika perinteisellä kaavalla. Töitä, perhettä, pyöräilyä.
Syyspyöräily on luonnon kauneuden vuoksi taas uudella tavalla aivan mahtavaa. Eipä siitä sen enempiä. Kausi jatkuu loskakeleihin saakka, sitten seuraa pieni fillarin huolto rupeama ja meno jatkuu kun lumi on maassa ja pakkaset yötäpäivää.
Viikonloppuna sain yhden "projektin" onnistumaan. Triathlon-aikakautena harjoitin itselleni sellaisen mentaalisen yliotekonstin epämukavuusalueen sietämiseen. Uidessa, maantipyöräillen ja juostessa sitä oli aika helppo treenata ja sainkin melko nopsaan kiinni metodista.
Pointti on sellainen, että kun vaikka esim. kilpailutilanteessa, tai muuten vähän raskaammassa suorituksessa, kun sykkeet hipovat pidemman aikaa maksimia, kysellään enemmän henkistä kestoa kuin fysiikkaa. Siis meinaan että fysiikka on se mikä on, mutta pään sisällä käydään se paini, kuinka hyvin sitä raastoa kestää.
Tämän metodin tarkoitus oli ikäänkuin irroittaa itsensä omasta ruumiista ja katsella menoa ylävinkkelistä. Sieltä kun sitä menoa katselee "irtaantuneena" ruumiistaan, niin epämukavuuden tuntemus on todella pientä, jos sitä on ollenkaan. Kuulostaa varmaan melkoiselta hihhulimeiningiltä. :)
Maastopyöräillessä tämän treenaaminen on osoittautunut aika haasteelliseksi hommaksi, kun poluilla ajelu on parhaimmillaan melkoista kokovartalojumppaa ja aistit saavat olla koko ajan todella hereillä. Perus junnaavuus puuttuu.
Viime lauantaina lähdin sellaiselle itselle tutulle, lempireissulle. Ja kuinkas ollakaan, ensimmäinen pidempi, aika raastava yrjönousu meni ihan suit sait ja huomasin vaan löytääneni tämän taidon taas. Huisaa. Sykkeet huitelivat vajaan kymmenen minuuttiä aika korkealla, max 196 ja av 184. Mitään epämukavuutta en tuntenut, ainoastaan toki lihaksisto oli vetelä ylhäällä. Heti kun pysähdyin ylhäällä huilaamaan, iski se olo mikä normisti on kun sykkeet on lähellä maksimia.
Tämä samainen toistui vielä kaksi kertaa reissun aikana, siis sain onnistumaan. Ihan lopuksi kinkkasin vielä Laajavuoren päällä. Olin aika tööt ja sen nousun aikana ei kikkakolmoset onnistuneet ja voin sanoa että tuntui todella pahalle. :D
Kohta alan varmaan treenaamaan levitaatiota. :D
