Elämäni ensimmäinen massahiihto on suoritettu ja onhan viimekertaisesta hiihtokilpailusta siis vierähtänyt jo melkoinen tovi (16-17v). Ihan huippureissu, mieli on hyvä ja fiilikset katossa. :) Oli erittäin hyvin järkätty tapahtuma. Hyvät lämpimät pukeutumistilat, vartioitu kamasäilytys, sauna, sapuska, parkkipaikat lähellä yms. Ensi vuonna ehdottomasti uudestaan.
Kisasta:
Ajatus oli hiihdellä hissunkissun alkumatka aina 20 kilsaan saakka ja sitten kiristää. En sitten malttanut vaan läksin heti alussa menemään sellaista mulle reipasta vauhtia muiden mukana. Luisto oli jotain ihan kamalaa. Ihan kun olisi tervassa sivakoinut, mutta taisi se olla sama ongelma suurimmalla osalla suksijoita. Jotkut kyllä meni alkutaipaileen pikku alamäissä semmoisella haipakalla ohi et huh heijaa, eli on se kaiketi mahdollista saada suksi uudella lumella ja kovalla pakkasella (-17) liukkaaksi. Joku voisi kertoa et miten se tapahtuu?
Reitillä oli sellainen about 10 kilsan pätkä, jossa luisto oli vieläkin huonompi kuin muulla osiolla. Vauhti oli siis aika hidasta vaikka piti työstää ihan huolella.
Loppuaika 2:45 ja mittaa oli se ~38kilsaa. Keskisyke 170 ja huiput 184. Yhtään kovempaa en olisi pystynyt menemään enkä kovin paljon pidempääkään matkaa tuolla menolla. Toisen kiekan alussa mut ohitti sellaiset 5-6 kaveria ja hävisivät horisonttiin. Kyllä sit mieltä lämmitti melkoisesti, kun viimeisissä kovemmissa nousuissa tuli näiden hemmojen selät vastaan. Mäkien jälkeen ohi ja reilulla kaulalla maaliin. Jee!
Kärki meni ihan sairasta vautia. Voittaja-aika 1:39 ja rapiat. Ei voi ymmärtää. Mä pystyisin hiihtämään tuota vauhtia ehkä sen kilsan ja nuo vetää 38km samaa mättöä. Olin just lähtemässä toiselle kiekalle (ensimmäinen 22km ja toinen 16km), kun kuuluttaja kuulutti, että kärki saapuu maaliin noin kymmenen minuutin kuluttua. Heh, aika tylyä menoa. :) Kovista ukkeleista voisi vielä mainita nuo ikäsarjalaiset. 50-sarjan voittaja 1:52 ja 60-sarjan eka aikaan 1:56. Propsit, hatun nosto ja kumarrus. Mä haluun olla tuon ikäisenä tuossa kunnossa ja piste!
Oli ihan törky opettavainen reissu omien heikkouksien havainnoimisen kannalta. Kestävyyttä mulla alkaa olemaan jo ihan sillein kohtalaisesti, toki sitä tarvitaan rutkasti lisää. Mut, vauhtikestävyyden saralla on ne suurimmat puutteet tällä hetkellä. Tiettyyn tehoon asti pystyn työstämään niin, että sykkeet pystyy handlarissa, mut sitten ihan aavistuksellinen vauhdin nosto hilaa sykelukemat ihan taivaisiin. Tuota kynnystä siis pitää saada nostettua ja se ei taida onnistua millään mulla keinolla kun niillä VK-treeneillä. Toki joudun kyllä pakottamaan itseni maksimiharjoituksiakin tekemään muutamia kertoja vuoteen. Ne on vaan niin älyttömän rankkoja et huh huh.
Innolla ja motivaatiota puhkuen eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti