Oma startti oli klo: 10.00, eli ei aikaista herätystä. Pikkuinen aamupala nassuun ja fiilisteleen ysin ja puoli kympin lähtöjä. Aika upean näköistä kun mieletön lauma fillaroitsijoita pyyhältää isolla massalla menemään, ihan kylmät väreet tuli koettua.
Kympiltä siis starttasi oma lähtö. Tuuppasin itseni ihan eturivin tuntumaan ajatuksena kokeilla miten kovaa se kärki lähtee menemään. Startti pamahti, koikkelit kiinni pedaleihin ja pyörittää. Hyvin lähti alkuun homma vaikka vauhtia piisasikin. Aina 20km saakka pysyin kärkiporukan mukana, sit proot kiskas ja häipyi horisonttiin. Jatkoin omaa reipasta etenemistä. Kahdelta järjestäjän huoltopisteeltä pistelin suolakurkkua, urkkajuomaa, sekä vettä huiviin, muuten mentiin omilla eväillä jotka pääosin sijaitsivat juomarepun sisuksissa letkusta imettävän juoman muodossa.
35km kohdalla matkaa oli taivallettu kaksi tuntia ja olin ihan fiiliksissä, että tästähän saadaan vielä erittäin mainio aika aikaiseksi. Riemua jatkui kaksi kilometriä jolloin vasemman jalan takareisi kramppasi pahemman kerran. Vauhdissa yritin vähän suoristella koipea mutta eipä siitä mitään tullut. Ei muuta kuin pyörän selästä pois, ketarat ojolleen seljälleen pusikkoon ja venytystä. ~10minuuttia siinä pyllistelin ja sainkin krampin pois. Uudestaan satulaan ja matkaan. Loppumatka taittui muuten todella hyvin lukuunottamatta jyrkimpiä mäkiä joiden aikana reisi aloitteli aina jumittamisen, eli talutushommaa reippaammanlaisesti.
Tämä lihashomma ei kyllä fiilistä oikeastaan latistanut lainkaan, mulla on aavistus mistä kaikki johtuu ja jokatapauksessa olin niin hyvissä voimissa kisan jälkeen, että usko oman kunnon tilaan on aika hyvä. Tämä siis tarkoittaa sitä että matka hyvään huippukuntoon on oikealla radalla. Fysiikka ei vielä ole kummoinen, mutta kehitys on ollut hyvä ja oikean suuntainen.
Laskeskelin keskinopeuksia matkan eri osilta ja tulin sellaiseen lopputulokseen, että ilman kramppailuja olisin ollut tulosluettelossa sijalla 10. Nyt sijoitus 21, kun osallistujia 45km:llä oli 134.
Mitäpä siis olisin voinut tehdä toisin valmistautuessa kisaan. No ainakin olis voinut jättää edellisenä päivänä kiipemättä ne kaikki kuusi kertaa Tahkon päälle ja alas dh kisojen harjoituksia kuvaillessa. :D
Ihan älytön juttu. Käväisi se mielessä, että onkohan järkevää, mutta tyhmä pää tässäkin asiassa.
Kisan jälkeen kävin suihkussa, syömässä ja katsastaa tulokset. Sit painelin rinteiden puolelle seuraamaan DH cupin osakilpailua, johon osallistui iso liuta kuskeja Jyväskylästä. Eliitti ajoi todella kovaa, todella vaikealla ja pahalla radalla. Tahkon rata on pääosin sellaista jyrkkään mäkeen tehtyä kivi/juuri peltoa, jossa kuitenkin mennään älyttömän kovaa. Samat tutut hemmot vei eliitin kärkipaikat. Jokkiksen ja m30 sarjan voitot tuli Jyväskylään, propsit ja hatunnosto siitä.
Mainittakoon tässä lopuksi vielä sellaista statistiikkaa TahkoMTB kisasta, että 120km voittaja ajoin matkan aikaan 5:50:17, joka on jotain aika upeeta ja 240km kisa voitettiin ajalla 14:07:46. Ihme ukkoja sanon minä.
Tahkon gps trackki:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti