lauantai 19. maaliskuuta 2011

Vuokattihiihto 2011

Meikkis selvisi hengissä, jee! Tavoite ei aivan täyttynyt, mutta muuten meni ihan loistavasti. Tottakai täytyy aina hitusen mussuttaa, mut kokonaisarvosana 8+ tai 9-.
Mussutukset ensin niin sit pääsee hehkuttaa. :)

Mussunmussun 1) Lähtörysäkkään liian taakse ja liian hiljainen lähtö = keskelle ryysisletkaa. Kaikki jyrkemmät mäet ekalla kierroksella Heikkilään asti letkassa töpsyttelyä. Paikoitellen oli ihan totaaalisia stoppeja kun ryysis pukkasi päälle.

Mussunmussun 2) 15km kohdalla alkoi sattumaan oikeaan puhkeeseen ihan sillein huolella. Olin kiepauttanut chipin aika tukevan tiukasti nilkan ympärille ja se yhdistettynä hieman epäergonomiseen isän auton kaasupolkimeen (~350km) edellisenä päivänä tämän kaiketi aiheutti. Vedin 30km kantturoissa buranan naamariin niin johan helpotti.

Mussunmussun 3) 55km jälkeen kramppasi ojentajat ja selän lihakset. Aika vinkeen tuntuista voin kertoo. Ei haitannut liiemmin kuitenkaan.

Sit kisasta. Eka 30km meni kokonaisuutena ihan törky helposti ja hyvin. Väliaika 1:53. Olin ihan liekeissä, et se tavoiteltu neljän tunnin alitus toteutuu heittämällä. Ok, oli sykkeet aika korkeella kokoajan, mut tuntui hiihto vaan niin helpolta ja kivalta. Luistokin oli hyvä.

Toinen kierros aina 45km asti sivakoitui ihan jees, ilman suurempia väsymyksiä sun muita. Ilmaantui vain aika mahtava vastatuuli. Sit toppasi kuin seinään. Siis aivan totaali hyytyminen. Meno tyssäsi ja aattelin jo kaikenlaisia syntyjä ja syviä. Vähän ylimääräistä energiaa nassukkaan geelin muodossa ja muutaman kilsan jälkeen aloin kummasti piristyä. Meno kyllä hidastui ihan huolella loppumatkaksi, mut yllättävän hyvin silti jaksoin lykkiä. Tekniikkakin tuntui pysyvän hyvin hallussa. Siis se olematon tekniikka.

Stadikalle tullessa oli edessä enää ~5km alamaaston laduilla. Siis pelkkää nousua ja laskua. Ei tasaista lainkaan. Ekassa kapuamisessa sit kramppasi ojentajat ja aika iso osa selän lihaksista. Muutin työntöä hieman lyhemmäksi ja jumppasin jaloilla enemmin. Näin selvisin loppumatkan. Harmittamaan jäi että kaveri jonka olin päättänyt ohittaa loppusuoralla kuin Northug konsanaan, meni menojaan.

Maalissa ajalla 4:06 hyvillä mielin ja aivan liekeissä. Loppuajasta voi heikommillakin matikan taidoilla laskeskella, et kuinka kaveri hyytyi toisella puolikkaalla.
Vauhdin jako ei siis oikein ollut optimaalinen, mut so what?

Voittaja hiihti muistaakseni aikaan 2:46 ja rapiat, eli heh heh ja hoh hoijaa. :) 

Nyt lepoa, sapuskaa, maanantaina hierontaa ja sit alkaa treeni kohti Joroisten puolimatkaa. Tarkoittaa siis enemmin uintia, pyörää, juoksua, punttia ja vähemmin hiihtoa.

Laitan sykerapsaa ja muuta sit kun pääsen kotiin ja saan datat koneelle. Tuohon alle reittiprofiili kuvana ja kartta linkkinä.

Reittikartta

1 kommentti:

Sami H. kirjoitti...

Nyt täytyy sanoa että nostan hattua ja hiljenen moisen suorituksen jälkeen!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...