Kävin tänään Saarijärvellä hiihtämässä, ihan ässä reissu!Kusiaismäen hiihtokeskukseen on pykästy 1600metrin ensilumenlatu viime talvelta säilötyllä lumella. Hatun nosto, propsit ja kumarrus. 16 kilsaa gps:n mukaan sivakoin. Aivan mahtavaa, joskin aika raskasta. Hiihto on kyllä rajua happivelka urheilua. Lähes koko lenkillä oli sykkeet yli kynnystason. Tekniikka oli sitä mitä viime talvenakin, eli hyväksyttävää keskitasoa. Oli vaan kiva huomata kuinka viime syksyn ns. "akileen kantapäät" oli kokonaan pois. Sellainenkin jännä juttu kävi, että siinä ehkä kolmatta kierrosta mennessä rupesin pohtimaan potkun suuntaa sauva työnnön aikana. Viime talvena väkisin opettelin tuuppimaan sauvoilla sekä oikean, että vasemman potkun aikana. Nyt meni molemmat niin luonnostaan, että piti ihan yksi kierros uhrata itseään tutkien ja muistellen kumpi oli se ns.orginaali..heh. Käsissä riitti voimia ihmeen hyvin, niitä saa sitten lisää kun kunnolla ja useammin hiihtoa saa treenata. Käsivoimien puute on minun ylämäkien rämpimisen heikoin lenkki. Mutta silti, kunhan lumet tulee ja ladut aukeaa, on hieno aloittaa suoraan hiihtämään. Ei näköjään tarvitse ihan perus hommia hakea hyppysiin. Jeeee!
Ladulla oli yksi jyrkkä nousu joka veti aika hengästyneeksi, varsinkin kun alussa ei malttanut mennä tarpeeksi hiljaa. Olin aamu ysiltä paikalla ja minun lisäkseni siellä suksi kahdeksan tyyppiä. Lähtiessäni paikalle kurvasi kolme autokuntaa, eli käyttäjiä on ihan noin arkiaamupäivästäkin. Iltaisin saattaa olla ruuhkaa. Lippu 6euroa/kerta ostettiin entiseltä Ranta-Essolta, nykyään St1. Yritän kyllä järjestää ensiviikolle samanlaisen reissun.
Kuvat nappasin Kusiaismäen hiihtokeskuksen (aika upea ja vetovoimainen nimi) sivuilta löytyneen linkin takaa.
