sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Kisko-triathlon 2011

Saavuimme pelipaikoille kympin jälkeen ja aurinko möllötti kirkkaalta taivaalta. Lämpötila huiteli 30 paremmalla puolella. Olimme startanneet matkaan jo puoli kuusi kukonlaulun aikaan hiukkaisen huonosti nukutun yön jälkeen. Alkaa nimittäin olemaan asunnossa sisälämpötila sellaista sorttia, ettei pohjolan ihminen oikein voi tuskailematta pötköillä.

Ilmoittautumisen ja kamppeitten vaihtoalueelle viemisen jälkeen oli vuorossa odottelua ja nestetasapainon ylläpitämisen yritystä.
Vaihtoalue

Uintistartti lopulta paukahti. Ensimmäiset 300-400m meni nahistellessa kanssakilpailijoiden käsien ja jalkojen kanssa, myös hieman liian kovaa uiden. Oli jotenkin vaikea saada henkeä ja ajattelinkin, et jos tällaisena jatkuu, niin ei tuu yhtään mitään. Ensimmäisen poijun jälkeen meno tasaantui ja uintikin alkoi tuntumaan hyvälle. Kokonaisuutena uintiosuus saa parhaat arvosanat itseltäni. Omalla kellolla kellotettu uintiaika oli 27min.
Uintilähtö






Eka vaihto
Eka vaihto sujui ihan sukkelasti. 

Fillarilla olin päättänyt lähteä heti ajamaan reippaasti. Jostain syystä pyöräosuuden alussa oli samaa hapensaantiongelmaa kuin uinnissakin. Olisikohan vaan ollut kuumuuden aiheuttamaa. Fiilis oli pyöräilyn aikana kokonaisuutena kuitenkin tosi hyvä. Keskinopeus 33km/h kuitenkin jäi reippaasti siitä mitä olin odottanut etukäteen. Laitetaan vielä kuumuuden piikkiin tämä. :)

Toinen vaihto meni myös hyvin.

Juoksun olin suunnitellut tasaisen vauhdin juoksuksi. Lähdin lönkyttelemään 5min/km-vauhtia. Heti alusta asti tuntui kuin olisi puupökkelöt asennettu jalkojen tilalle. Aurinko käristi ja kuumuus alkoi olemaan jo lähellä sietämättömän rajaa. Vastaan tuli kärki. Miettinen ja Lemmettylä, aivan peräkanaa ja oli pelimiesten irvistys aika hurjan näköistä. Ihan lopussa oli Darbykin painellut Tuukan ohi. Harmittaa varmasti.
Neljään kilsaan asti jolkottelin likipitäen suunnitellusti. Hetkeäkään ei kuitenkaan ollut mukava juosta. Sitten simahdin aivan täydellisesti, totaalinen katkeaminen. Tästä seuraavat kilsat menivät suunnillen näin: 5:36, 5:45, 5:59, loput onkin jo julkaisukelvotonta materiaalia. Kävelinkin kolme kertaa sellaiset 100m pätkät. Yhdessä ylämäessä tajusin, et kävelen nopeammin kuin juoksen. :)
Tuli myös sellaisia jänniä fyysisiä tuntemuksia. Ihoa kihelmöi ja pisteli, aivan kuin olisi palellut vaikka oli ihan törky kuuma. Kaikesta runsaasta juomisesta huolimatta taisin kärsiä jonkin sortin nestevajauksesta. Kai osasyynä oli olosuhteisiin ja kuntooni nähden liian kovat uinti- ja pyöräosuudet. Maaliin pääsin lopulta sijoituksella 64. Tulokset.
Maaliintulo
Summasummarum: Hyvää oppia ja kokemusta. Esim. jos Joroisilla on yhtään samankaltaiset sääolosuhteet, niin uinti ja fillarointi mennään huomattavasti kevyemmin. Nesteytys pitää myös ottaa tyylikkäämmin haltuun.

Kaikilla oli ihan samanlaista taistelua kuumuutta vastaa, tässä vaan todella punnitaan valmistautuminen, oma kunto ja kilpailun aikainen oikeanlainen toiminta. Pois lähtiessä parkkialueella bongattiin yksi kappale kilpailijoita oksentamassa, oli tainnut ottaa joillain vieläkin kovemmalle. :)

Ensi viikon pe-la akselille vielä harjoittelen voimallisesti, sit lepuuttelua kohti ensimmäistä tämän urheilullisen myöhäisherännäisyyselämän isompaa tavoitetta eli Joroisten puolimatkan triathlonia.





4 kommenttia:

Kauramoottori kirjoitti...

Raaka kisa noihin olosuhteisiin. Ja parempi noita ongelmia kohdata harjotuskisassa kuin ite pääpirussa Joroisilla.

Pääsitkö ite vaikuttamaan kisanumeroon vai tuliko tuurilla tuo 69? :D

Sami Kokko kirjoitti...

Ihan tuurilla tuli numero. :)
Vanhempi naishenkilö tussatessaan numeroita käsivarsiini sanoi että: "joku toinen voisi ajatella jotain kaksimielisiä tästä sun numerosta". :D

Arja L. kirjoitti...

Hyviä kuvia! :)

Tsemppiä Joroisille! Viime vuonna siellä olikin ihan kauhian kuuma, mutta jotenkin siitä itsekin selvisin, vaikka kuumuus ei ole suosikki olosuhde kisassa. Joillekin kyllä kävi samalla tavalla kuin Kiskossakin, eli kuumuus ja nestehukka veivät voiton.

Sami Kokko kirjoitti...

Juu vaimo oli mukana huoltojoukoissa ja samalla nauttimassa kesäpäivästä. Siinä kävi fotojen otti samalla kuin luonnostaan.

Oli tarkoitus tulla morjestamaan kun teidät sieltä bongasin, mut en sit kehdannut. :)

Nimimerkillä: Joroinen jo hieman jännittää.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...